Käsitellyt kuvat

Excel-maratonin jälkeen siirryimme kuvankäsittelyn pariin. Tänään oli vielä vuorossa koe Excelistä muutamalle meistä. Tulipa sekin nyt sitten tehtyä.
Jees, kuvankäsittely on jotenkin tullut jo tutuksi itselleni muutaman vuoden ajalta harrasteltuani kuvaamista. Kuvankäsittely kuitenkin on tärkeä osa nykyajan valokuvaamista...Onneksi myös tuo koulussa käyttämämme ohjelma on melkein tuttu:).
Valmistelut visujen joulumyyjäisiä varten on täydessä käynnissä, tänään ihailtiin mm Sannin tekemiä joulukortteja.

Sannin joulukortteja

Köyliöläinen kissapeto, käsitelty kuva.





Shades of grey

Ehkäpä syksyn harmain päivä tähän mennessä. Pilvet ovat niin alhaalla ja tihkusade piiskaa märkää maisemaa. Puista ovat lehdet tippuneet ja nyt vain tyhjät oksat kurottavat taivaisiin. Viime yönä tuulikin ujelsi nurkissa melkein myrskyisästi ja taisi puhaltaa loput kesän rippeet odottamaan ensi vuotta. Jos joku muistaa historiasta viihdeohjelman Hukkaputki, niin siinä oli osuva laulunpätkä tähän vuodenaikaan: "Mitä voi syksyllä harrastaa kun jäljellä ei ole mittään?"http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hukkaputken_lauluja_20063.html
Ja jotta totuus ei unohtuisi, lisään mukaan kuvan mainoksesta josta tein analyyttisen analysoivan analyysin etätehtävänä. Vähän tukan heilutusta...ja punaista väriä kaikkeen harmauteen.

 

 

Luovaa luonnonmateriaaleista ja vähän muustakin

Kaikenlaista syntyy kun vähän aikaa miettii. Joskus tosin siihen kuluu aikaa. Annen antaman etätehtävän inspiroimana värkkäsin kaksi kivipäistä kaveria ja ruukun muurauslaastista.

"Apua, olemme loukussa!!"

"Onneksi jaksoimme kiivetä reunalle"

"Kannattaa piiloutua lehtien sekaan"

"Kivipään veljekset" on tehty akryylimaaleilla maalaten kiveen, ruukku on valettu muottiin ylimääräiseksi jääneestä muurauslaastista. (Materiaalina ei parasta tuohon tarkoitukseen, esimerkiksi betonista tehtynä olisi kestävämpi, tosin ruukun seinämissä on kevyt "raudoitus" joka sitoo laastia edes jonkin verran.)

Kattausten tekoa...

Jahas!! Aamulla ajattelin, että mitähän tästäkin tulee? Keräilin kotoa vanhoja astioita, leveän lankun ja muuta rekvisiittaa. Koulupäivän aiheena oli kattausten teko ja ajattelin lähestyä asiaa hieman erilaisesta näkökulmasta (rujosta ja rähjäisestä). Tein kattauksen koulun vinttiin ikkunan eteen ja ilman suurempia siivouksia näpsein dokumenttikuvat meiningistä.Vaikutteita on havaittavissa ainakin suomalaisesta kansallisromantiikasta; lievää ryysyrantalaisuutta ripauksella loppusyksyn ankeutta.

Juoma on myrkynvihreää

Talitiainen kävi kurkkaamassa

Syksyn harmaus saavutti kattauksen

Värioppia ja sen soveltamista

Viime viikon torstaina aloitimme värioppitehtävän. Jokainen sai oman värin/värit joiden pohjalta tehtiin ensin pientä tutkimustyötä ja etsimistä. Alun askartelun jälkeen värien pohjalta tehtiin esillepanot.  Siihen meni itseltäni ainakin koko torstaipäivä ja vielä vähän tästäkin viikon alusta. Minulla oli aiheena lämpimät värit ja aloitin tehtävän maalaamalla kartongille palloja.Siitä se läks lapasesta ja lopulta esillepanoni olikin  melkoisen täynnä pyöreitä muotoja. Ehkä toisinaan

elämän kulmikkuus tarvitseekin hieman pehmeyttä ja pyöreyttä?

Eilinen päivä vierähti Punkalaitumella SHT-tukussa, jossa visualistiryhmämme teki esillepanot joulusesonkia silmälläpitäen. Rauhalan kööri joutui pikkuisen muuttamaan suunnitelmia alkuperäisistä, mutta hyvin kuitenkin selvittiin. Uusi kokemus kaikenkaikkiaan ja nyt nokka kohti seuraavia projekteja. Kiitos tytöt yhteistyöstä;)

Rauhalan perustukset

Valmis

Tontut jouluaterialla

Joulukuusessa on pöllö, laji ei irtoa :)

Viikko 40, tähän mennessä tapahtunut...

Torstai ja perjantai vahvasti omalla mukavuusalueella, eli piirrettiin ja piirrettiin vähän lisää. Pari etätehtävää tuli tuskailtua läpi viime viikonlopun aikana ja nyt on niidenkin suhteen siis päästy tosi toimintaan. Keskiviikkoiltana oli ensimmäinen atk-koetus Kokemäellä. Tarkoituksena olisi suorittaa jonkinlainen kortti. Hyvää viikonloppua!!

Torstain aikaansaannokset.

"Täytyy luopua paljosta jotain saavuttaakseen

monta elämää mutta vain yhdessä kiinni

tuhat tarinaa mutta vain yhtä voit kertoa

vuosisata aikaa saattaa se loppuun, tiedät sen

mutta et uskalla aloittaa"

-Joa Korhonen-