sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Paluu kivikauteen


          Katse on kauas ulapalle
                         monesti jäänyt on aaltojen alle
          seurannut seutuja täällä jo tovin
                          suvuista vanhin, sitkein ja kovin
                                                        osa kun lähtee, ei lähtöä huomaa
                                             vierelle vielä jää tuhannen kuomaa
                          rannassa vierekkäin riittäähän näitä
                                                         pieniä, suuria kivipäitä.


Pientä valmistelua siis myyjäisiä ajatellen:) ja runopläjäys kaupan päälle.

4 kommenttia:

  1. Ylemmän kuvan kivi ehkä turhan suuri mutta muuten: jatka samaan malliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, kriteerinä kiven koolle on, että jaksan nostaa sen. Eli ei kovin iso ;)

      Poista
  2. Sinä yllätät jälleen - upeaa :). Liitä runosi myytävien kivien rinnalle. Mukavaa viikkoa Kari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha kaunosielu heräsi runoilemaan. Välillä näinkin pääsee käymään!:D

      Poista