sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Paluu kivikauteen
Katse on kauas ulapalle
monesti jäänyt on aaltojen alle
seurannut seutuja täällä jo tovin
suvuista vanhin, sitkein ja kovin
osa kun lähtee, ei lähtöä huomaa
vierelle vielä jää tuhannen kuomaa
rannassa vierekkäin riittäähän näitä
pieniä, suuria kivipäitä.
Pientä valmistelua siis myyjäisiä ajatellen:) ja runopläjäys kaupan päälle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ylemmän kuvan kivi ehkä turhan suuri mutta muuten: jatka samaan malliin :)
VastaaPoistaOk, kriteerinä kiven koolle on, että jaksan nostaa sen. Eli ei kovin iso ;)
PoistaSinä yllätät jälleen - upeaa :). Liitä runosi myytävien kivien rinnalle. Mukavaa viikkoa Kari!
VastaaPoistaVanha kaunosielu heräsi runoilemaan. Välillä näinkin pääsee käymään!:D
Poista